Harjun rakentuminen
Olemme nyt Someronvuorella, jonka korkeus on 145,6 mpy. Someronvuori kuuluu pitkittäisharjujaksoon, joka alkaa Kalvolan kunnan alueelta ja jatkuu 1. Salpausselälle Hausjärvelle asti. Harju on syntynyt viime jääkauden sulamisvaiheessa n. 10500 vuotta sitten. Sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen vesi kuljetti hiekkaa, soraa ja kiviä ja pyöristi niitä. Joet syntyivät sellaisiin kohtiin, jotka olivat melko soraista jäätä. Vesi kasasi maa-aineksen jään railoihin tai jään eteen. Harjut ovat muodostuneen jään liikkeen suuntaisesti, Hämeessä luode-kaakko suuntaisesti.
Someronvuoren harjuaines on melko karkearakeista. Somero tarkoittaakin karkeaa soraa tai kivikkoa. Karkeasta aineksesta on päätelty, että jää suli tässä nopeasti. Jään reuna perääntyi 100 vuodessa n. 10 km. Harjun laki on tasainen ja se on 30-100 m leveä. Suuret kivenlohkareet ovat asettuneet kuin pöydiksi ja tuoleiksi.
Tämä laki harjusta tuli veden alta näkyviin 8213 eaa, jolloin mannerjään edessä lainehtiva vedenpinta aleni 158 m:stä 132 m:iin. Silloin vesiyhteys Atlanttiin aukesi Etelä-Ruotsin kohdalta ja syntyi Yoldiameri. Yoldiameren muodostama taite näkyy loivempana kohtana harjun rinteellä polulla,
jota nousimme ylös harjun laelle.
Latumajan luontopolku 1984
Alkuperäisellä luontopolulla tällä kohdalla sijaitsi rasti 8. Someronvuoren laella. Rastin teksti kertoi harjun laella avautuvista maisemista. 41 vuotta myöhemmin puusta on niin kasvanutta, että maisemia ei samalta kohdalta juuri näy. Siksi tällä rastipaikalla on kerrottu nyt harjun rakentumisesta ja maisemia kuvaillaan näköalapaikalla rastilla 19. Alkuperäinen harjun rakentumista koskeva rasti sijaitsi paikassa, joka on myöhemmin ollut soranottoalueena ja nyt siinä on endurorata.