Paisterinteessä
Hiekkaisilla ja valoisilla harjurinteillä vesi painuu pian kasvien ulottumattomiin ja humuskerros on ohut. Tyypilliset kuivan maan harjukasvit ovat sopeutuneet säästämään vettä. Puulajeista parhaiten menestyy mänty, mutta myös rauduskoivuja on. Pensaskerroksessa on katajia. Rinteessä menestyvät erilaiset varvut kuten puolukka, sianpuolukka ja kanerva. Varpujen pienet vahapintaiset lehdet
haihduttavat vain vähän vettä ja puiset, monivuotiset varret ovat kestäviä. Myös jäkälää on, kunhan valoa on tarpeeksi saatavilla. Tyypillisinä harjukasveina saattaisi nähdä esim. kalliokieloja, kissankäpäliä, kangasajuruohoja ja häränsilmiä.
Kangasvuokko ja Hämeenkylmänkukka olivat aikoinaan tällaisten rinteiden tavallisia kasveja, samoin niiden risteymä, jota kutsutaan liilakylmänkukaksi. Hämeenkylmänkukka on Kanta-Hämeen maakuntakasvi. Aikoinaan näitä kasveja vietiin puutarhoihin koristekasveiksi ja toreille myyntiin. Nykyisin ne ovat rauhoitettuja kukkia. Kaikkia näitä kolmea lajia löytyy Janakkalasta muutamilta kasvupaikoilta.
Nykyisin monien harjulajien uhkana on harjujen soranotto ja metsänhoidolla tuotetut liian tiheät metsät ja puiden aiheuttama varjostus. Harjuille tyypillisten putkilokasvien vähetessä myös niihin sitoutuneet hyönteiset vähenevät ja voivat lopulta kadota alueelta.
Latumajan luontopolku 1984:
Paisterinteessä-niminen rastipaikka on sijainnut alkuperäisellä luontopolulla lähellä nykyistä paikkaa, ehkä muutaman kymmenen metriä polkua alaspäin. Rasti on ollut numeroltaan 2.