Someronlähteellä

Someronlähde on muinaismuistolain mukainen rauhoitettu uhrilähde. Perimätiedon mukaan lähteeseen olisi piilotettu kuparisia kattiloita tai viinapannu täynnä rahaa, kun suomalaiset lähtivät vihollisia pakoon. Lähteeseen on myös uhrattu otettaessa sammasvettä.

Someronlähde on laajalle levittäytyvä avolähde, jonka pituus on n. 60-70 m ja leveys 10-20 m. Lähde on syntynyt Ancylus-järven pinnan aletessa ja aaltojen kalvaessa puhki vettä pitävät savikerrokset, n. 7500 vuotta sitten. Lähteen ympäristö on suoperäistä metsää. Lähde on kasvanut pikku hiljaa umpeen eteläpäästään. Lähteessä kasvaa vedenalaisia kasveja, kuten kirkkaan vihreä isovesitähti. Lähteestä virtaavassa ojassa kasvaa mustanvihreä isonäkinsammal.

Jo varhaisina aikoina lähde on toiminut matkalaisten juomapaikkana, sillä lähellä kulkeva nykyinen Hausjärventie on vanha Hämeenlinnan ja Helsingin välinen tie. Lähde on ollut myös maatilojen kannalta tärkeä, sillä harjun itäpuolella on ollut vaikea saada kaivoa. Lähteen eteläpäässä on vanha maidonjäähdytyspaikka ja pohjoispäässä on ollut laituri. Lähteestä virtaava Ranginoja laskee Puujokeen.

Latumajan luontopolku 1984

Someronlähteen rasti oli alkuperäisellä luontopolulla rasti 11. Vanhan opasvihkosen kuvaus Someronlähteestä on 41 vuotta myöhemmin edelleen hyvin paikkaansa pitävä. Lähteen pohjoispäässä ei ole enää laituria, mutta lähteessä näkyy muutamia vanhoja lautoja, jotka ovat todennäköisesti laiturista. Lähde on myös todennäköisesti kasvanut paljon umpeen vuosien saatossa.

Opasvihkonen 1984: Rasti 11. Someronlähteellä